ei.

Antaisin mitä vaan, jos saisin olla tämän illan töissä. Olisi hyvä syy jättää kaikki turha säätäminen väliin. Tapasin lauantaina ihan mukavalta vaikuttavan Kaverin. Neljä tuntia kituutettiin siinä vaivaantuneessa hiljaisuudessa, ja senkin jälkeen Kaveri sanoo, että haluaisi vielä nähdä. No, hän laittoi viestin eilen ja olisi halunnut pistäytyä. Odottelin ja odottelin, kunnes Kaveri soittaa, ettei olekaan tulossa. Kiitos. Kutsui kuitenkin viettämään uuttavuotta kavereidensa kanssa..sovittiin, että soitellaan. Soitin ja päädyin helvetti juoppokuskiksi, "jos voit tulla siinä kahdeksan maissa, katotaan missä kunnossa olen, saunotaan jätkien kanssa" Ja siis tunnettu ollaan kolme päivää. Minä kun vielä myönnyn kaikkeen. Tulos: itkeskelen asunnolla, päivystän puhelinta, selvinpäin. Eikä minun itsetuntoni todellakaan vielä kestä tyhjiä lupauksia. Itken vielä vähän, kokoan itseni ja lähden käymään kotonakotona, ennen kuin pitää lähteä ajamaan..hyvää uutta vuotta.